Paasto

Paasto tarkoittaa yleensä taukoa kaikesta kiinteästä ruoasta, joskus harvoin sillä käsitetään myös pelkästään esimerkiksi lihasta luopumista tietyksi ajaksi. Joihinkin paastoihin kuuluu myös kaikesta nesteestä luopuminen.

Paastojen syyt ovat joko uskonnollisia tai terveydellisiä. Uskonnoissa paastoaminen tunnetaan jo tuhansien vuosien takaa. Paastosta kirjoitetaan muun muassa Raamatun Uudessa- ja Vanhassa testamentissa. Paastoamista esiintyy useissa uskonnoissa, kuten ovat hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa, islamilaisuudessa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa.

Paastoaminen terveyssyistä on ajoittain jopa trendikästä, vaikka terveydellisiä vaikutuksia ei juuri voida edes näyttää toteen. Yleensä paastoaminen liittyy laihduttamiseen tai suolen toiminnan virkistämiseen. Laihduttaminen pelkän paaston avulla ei kuitenkaan onnistu, vaan pysyvään painonpudotukseen tarvitaan pysyvä elintapojen muutos. Terveydellistä syistä paastoamista ei suositella alle 15-vuotiaille eikä yli 70-vuotiaille. Paastoaminen voi myös olla edellytys jollekin lääketieteelliselle toimelle, kuten suolen tähystykselle, anestesialle tai joillekin verikokeille.

Kun elimistö ei saa ravintoa se alkaa käyttää energianaan maksan glykogeenivarastoja. Niistä riittää energiaa korkeintaan kahdeksi päiväksi. Tämän jälkeen glukoosia alkaa muodostua rasvojen glyserolista ja valkuaisaineiden aminohapoista ja maitohapoista. Pääasiallisesti paaston aikana energiaa saadaan kuitenkin elimistössä olevasta rasvasta. Jos paasto jatkuu pidempään, elimistö alkaa valmistamaan ketoniyhdisteitä rasvasta ja lopulta alkaa hajottamaan proteiinia energiaksi.

Terveydellisistä syistä paastoamisen aikana sallitaan vesi, mehu ja liemet. Pelkkää vedenjuontia elimistö ei kuitenkaan kestä montaa päivää. Mehu- ja liemipaastoissa keho saa hieman sokeria ja muita ravintoaineita, joten ne eivät ole aivan yhtä rankkoja kuin vesipaasto.