Venyttely

Venyttely kuuluu, tai sen tulisi kuulua, oleellisesti jokaiseen urheilusuoritukseen. Aktiiviset ja asiaan perehtyneet urheilijat ovat sisäistäneet sen tärkeyden, mutta monet satunnaiset harrastelijat laiminlyövät venyttelyn kokonaan.

Venyttelyn aikana lihasta ympäröivä lihaskalvo venyy. Se johtaa lihasten notkistumiseen ja liikeratojen laajentumiseen. Etenkin itsepuolustuslajeissa jalkojen ja alavartalon lihasten venyttely auttaa vaikeiden potkujen suorittamisessa.

Venyttely tuntuu hyvältä ja on täysin luonnollinen osa ihmisen ja monien eläinten elämää. Moni onkin nähnyt kuinka tavallinen kotikissa ojentelee vaistomaisesti raajojaan nukkumisen jälkeen. Myös ihmisten olisi hyvä venytellä pitkän paikallaanolon jälkeen.

Ennen varsinaista urheilusuoritusta on syytä venytellä, mutta vasta alkulämmittelyn jälkeen. Kylmiltään venyttely voi vaurioittaa lihaksia ja niveliä, mutta oikein tehty alkuvenyttely pienentää kuitenkin urheiluvammojen todennäköisyyttä. Urheilusuorituksen jälkeen on hyvä venytellä, sillä se voi estää suurempia lihaskipuja seuraavana päivänä. Raskaan urheilusuorituksen, tai omalle keholle tavallisesta poikkeavan harjoituksen, jälkeen lihakset tavallisesti kipeytyvät ja kipu voi kestää jopa useita päiviä. Venyttelyllä voidaan lyhentää palautumisaikaa ja jopa ennaltaehkäistä kipeytyminen kokonaan. Loppuvenyttelyssä kukin venytys kestää pidempään kuin alkuvenyttelyssä.

Vaikkei aikoisikaan harrastaa mitään urheilua, on venyttelystä silti hyötyä. Etenkin istumatyötä tekevät törmäävät jossain vaiheessa ylävartalon lihasten jäykkyyteen, joka voitaisiin ennaltaehkäistä säännöllisillä tauoilla ja huolellisella venyttelyllä. Venyttelyn laiminlyönti johtaa usein niska- ja hartiakipuihin. Joillain työpaikoilla järjestetäänkin ohjattua taukojumppaa, jonka tarkoituksena on vetreyttää työntekijöiden lihaksia ja samalla opastaa heitä venyttelemään omatoimisesti pitkin päivää.