Jooga

Jooga syntyi jo kauan sitten Intiassa. Joogaharjoittelu on yhä nykyäänkin samantyyppistä kuin lajin syntyaikoihin. Se tarkoittaa edelleenkin syvällistä pohdiskelua, itsensä kehittämistä ja itseensä tutustumista. Käytännön harjoitteet ovat tärkeä osa harjoittelukokonaisuutta. Fyysiset harjoitteet ovat omasta kehosta ja mielestä huolehtimista.

Suomessa jooga tarkoittaa useimmiten Hathajoogaa, jossa hengittäminen ja eri jooga-asennot, eli asanat, ovat johtavassa roolissa. Hathajoogan pohjalta on kehitetty myös antangajooga, joka on huomattavasti Hathajoogaa liikunnallisempi muoto. Joogalla voidaan tarkoittaa myös Rajajoogaa, joka on yksi kuudesta hindulaisen filosofian koulukunnista.

Nämä ovat kaksi tunnetuinta joogan muotoa, mutta nykyään muotoja on lukemattomia muitakin. Kuntosalien ryhmäliikuntatunneilta löytyy hot joogaa, raskausjoogaa sekä kaikenlaisia muita joogaan pohjautuvia liikuntamuotoja. Näillä ei varsinaisesti ole enää mitään tekemistä alkuperäisen joogan kanssa. Siksi vannoutuneet joogan harrastajat joogaavat vanhan tavan mukaan suosimissaan joogakouluissa. Moni lähtee myös kaukomaihin etsimään sisäistä rauhaa joogan avulla. Yksi suosituimmista kohteista on, mikä muukaan, kuin joogan syntymaa Intia.

Joogaharjoituksia on lukematon määrä. Niissä keskitytään esimerkiksi totuudellisuuteen, elinvoimaisuuteen, meditaatioon, itseoivallukseen ja moneen muuhun hyvään tapaan elää. Joogan voisi sanoa olevan niille, jotka haluavat kasvaa ihmisinä.

Tutkimusten säännöllinen jooga vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Joogaharjoitusten avulla helpotusta voi saada muun muassa MS-tautiin, reumaan, selkävaivoihin ja masennukseen. Se kohottaa myös tunnetusti mielialaa ja keskittymistä ja parantaa stressinsietokykyä. Joogaamisella onkin siis positiivinen vaikutus sekä mieleen että kehoon.