Superfood

Monet terveystietoiset kuluttajat puhuvat nykyään superfoodista ja pyrkivätkin suosimaan näitä ruokavaliossaan. Monet käyttävät esimerkiksi luontaistuotekaupoista saatavia superfood-elintarvikkeista valmistettuja jauheita niiden terveysvaikutusten vuoksi. Superfood -sanalla ei kuitenkaan ole tarkasti rajattua merkitystä, joten se on puhtaasti markkinointitermi. Periaatteessa mikä hyvänsä ruoka voi olla superfoodia, jos kyseistä tuotetta markkinoiva yritys niin päättää.

Usein superfood-sanaa käytetään terveysvaikutteisesta tai ravitsevasta ruoasta puhuttaessa. Kyseisessä elintarvikkeessa voi esimerkiksi olla runsaasti proteiinia tai siinä voi olla kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Yhtä hyvin runsaasti vitamiineja, hivenaineita, flavonoideja sisältävä elintarvike voi olla superfoodia.

Tavallisesti superfoodiksi kutsutaan monia marjoja, pähkinöitä, siemeniä, kasviksia, hedelmiä, juureksia, palkokasveja ja tiettyjä rasvaisia kaloja. Tämän uuden villityksen myötä suomalaisen kuluttajan valikoimaan on ilmaantunut esimerkiksi seuraavia ulkomaalaisia tuotteita: moji-marja, maca-jauho, ginko-juuri ja acai-jauhe.

EU:n alueella superfood -termin käyttö on sallittua vain jos samassa yhteydessä kerrotaan joku tieteellisesti todistettu lääketieteellinen väite. Yleisesti terveellisyyteen viittaaminen ei siis ole sallittua, vaan väitteen on oltava täsmällinen. Esimerkiksi: ”maidon kalsium ennaltaehkäisee osteoporoosia” on laillinen väite, jota voisi hyvin käyttää superfood-termin kanssa. Koska monien aineiden kohdalla tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia, niiden terveysvaikutuksia ei voida laillisesti käyttää mainonnassa.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on alkanut ilmaantua pieniä luontaistuote- ja terveyskauppoja ja niiden valikoimissa on monenlaisia terveysvaikutteisia tuotteita. Myös suurien kauppaketjujen valikoimaan on ilmaantunut terveysvaikutteisten ruokien osasto, joilta voi ostaa myös superfoodiksi kutsuttuja marjoja, jauheita ja muita tuotteita.