Vyöhyketerapia

Vyöhyketerapia on tuhansia vuosia vanha kehon heijastepisteiden käsittelyyn perustuva luontaishoidon muoto. Ajatuksena on, että esimerkiksi jalkapohjasta löytyy pisteet vastaamaan elimistön eri osia ja elimiä. Tyypillisimmin vyöhyketerapiassa käsitellään juuri jalkapohjissa sijaitsevia heijastepisteitä, mutta käsittelyalueena voivat olla myös kädet, korvalehdet tai muualla sijaitsevat pisteet. Hoidon tavoitteena voi olla terveyden tukeminen tai kehon häiriötilojen hoito ja tasapainotus.

Vyöhyketerapiasta eli refleksologiasta voi saada apua erilaisiin vaivoihin ja kehon häiriötiloihin, kuten esimerkiksi päänsärkyyn, ruuansulatusongelmiin, lihasjännityksiin ja verenkierto- tai nestekierron häiriöihin. Vyöhyketerapiassa on keskeistä se, että ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi se eroaa siitä, että jotakin oireitta, kuten vaikkapa päänsärkyä hoidettaisiin vain ottamalla särkylääke. Tarkoituksena on saattaa keho takaisin tasapainon ja luonnollisen toiminnan tilaan, jolloin ihminen voi kokea itsensä terveeksi.

Hieromalla ja painelemalla kehon heijastepisteitä voidaan stimuloida ja vahvistaa hoidettavaa elimistön osaa. Stimuloinnin vaikutukset etenevät kehon energiakanavia pitkin. Kivun kokemukset jalkaterän pisteitä käsitellessä saattavat viitata heijastettavan elimistön osa-alueen ongelmiin. Hoito laittaa yleensä ainakin aineenvaihdunnan liikkeelle, poistaa kuona-aineita ja lisää kehon nestekiertoa. Hoidolla voidaan myös rentouttaa hoidettavaa asiakasta ja helpottaa siten lihasjumituksia tai päänsärkyjä.

Suomessa vyöhyketerapiaa harjoittavat hoitajat ovat koulutettuja ammattilaisia. Vyöhyketerapeutinkoulutus kestää parisen vuotta ja siihen kuuluu myös lääketieteen opintoja. Koulutettu hoitaja ymmärtää, millaisia vaivoja voidaan hoitaa vyöhyketerapialla ja mihin tarvitaan toisenlaista apua. Vyöhyketerapiaa käytetään täydentävänä hoitomuotona osana muuta terveydenhoitoa, eikä sillä ole tarkoituksena korvata varsinaista lääketieteellistä sairaudenhoitoa.