Uinti

Uinti on ollut olympialaji jo ensimmäisistä olympialaisista lähtien. Se on erittäin terveellinen urheilulaji, joka sopii hyvin monenlaisille kuntoilijoille. Se kehittää monipuolisesti erilaisia lihasryhmiä. Uinnissa tuki- ja liikuntaelimiin ei kohdistu minkäänlaisia iskuja, joten sitä voidaan käyttää myös monissa kuntoutuksissa. Tavallisia uintitekniikoita ovat krooli, selkäuinti, perhosuinti ja kansanomaisesti ”sammakkona” tunnettu rintauinti. Lapsille opetetaan usein ensimmäisenä käsipohja, jossa siis edetään matalassa vedessä kädet pohjassa.Monissa uimatekniikoissa, kuten rintauinnissa, olkapäät rasittuvat niin paljon, että niihin voi tulla rasitusvamma, joka tunnetaan ”uimarin olkapäänä”. Rintauinti rasittaa myös aktiiviuimarin polvia, minkä vuoksi ammattiuimarien keskuudessa ilmenee olkapää- ja polvivaivoja.Suomessa vesillä ja luonnossa liikkuminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin ja monet hyödyntävätkin näitä oikeuksiaan. Etenkin vesillä liikkuessa voi joutua vaaratilanteeseen, jossa uimataidosta on hyötyä. Oman henkensä pelastamisen lisäksi uimataitoinen voi pelastaa myös muita ihmisiä. Joissain uimaseuroissa opetetaankin myös hengenpelastustaitoja.Perinteisesti uintia on harrastettu luonnonvesissä, mutta nykyään entistä useampi suomalainen asuu kaupunkialueella, joten uimahallissa uiminen on tavallisesti käytännöllisempää ja mukavampaa. Monen uimahallin vesi sisältää klooria, joten tietyistä ihosairauksista kärsivät eivät välttämättä voi harrastaa uintia uimahallissa. Tällöin luonnonvesissä uiminen voi kuitenkin tulla kyseeseen.Uintiharrastusta ei tarvitse lopettaa talven tullessa, vaan luonnonvesissä uimista voidaan hyvin jatkaa koko talven. Aloittelijalle onkin suotavaa aloittaa uintiharrastus kesällä ja jatkaa sitä ilmojen viiletessä aina avantouintiin saakka. Avantouinti parantaa verenkiertoa ja edistää ruskean rasvan muodostumista, joka edelleen parantaa kylmänsietokykyä.